keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Kuulumisia ja Nero

Teki mieli kirjoitella vähän kuulumisia. Ei elämässäni mitään ihmeellistä ole menossa, lähinnä opiskelua, joka haittaa blogin kirjoittamistakin. Tämä postaus on siis täysin kosmetiikkaan liittymätön ja sisältää meikkikuvien sijaan kissan kuvia.

Opiskelen tällä hetkellä Oulun yliopistossa seitsemättä (!) vuotta ja tämän kevätlukukauden aikana pitäisi lopultakin valmistua. Todennäköisesti saan maisterin paperit vasta kesäkuussa, koska gradun tarkastukselle pitää varata pitkästi aikaa ja sen jälkeen pitää ehtiä koostamaan opinnot ja laittamaan tutkintoanomus.


Nero

Minulle gradu on ollut melkoinen ikuisuusprojekti. Muistelen aloittaneeni sen jo melkein kolme vuotta sitten. En tietenkään ole koko aikaa tehnyt aktiivisesti sitä, vaan välillä on ollut jopa kuukausien taukoja, jolloin en ole tehnyt gradua ollenkaan. Nyt työ kuitenkin alkaa olemaan oikeasti loppusuoralla ja noin kuukauden päästä työ pitäisi esitellä seminaarissa. 
Gradun lisäksi opinnoistani puuttuu enää sivuaineen pienempi tutkielma, joka sekin on työn alla. Vaikka tuo sivuaineen tutkielmakin on laajuudeltaan pääaineen kandin tutkielmaa vastaava, ei se nyt gradun rinnalta tunnu isoltakaan hommalta. Enemmänkin se tuntuu vähän laajemmalta esseeltä, vaikka siinä ihan omaakin tutkimusta on. Eiköhän nämä molemmat nyt kevään aikana kuitenkin hoidu :) Välillä kyllä varsinkin gradun kanssa on meinannut epätoivo iskeä.

Opiskelujen ohella aikaani on vienyt Nero. Kerroinkin aiemmin, että hankin joulun alla löytöeläinkodista kissan. Elämä kissan kanssa vaati hieman totuttelua pitkän tauon jälkeen, mutta nyt ei enää varmaan ilmankaan osaisi olla.




Nimesin kissani siis Neroksi. Aiemmasta nimestä tai muustakaan elämästä ei ole tietoa. Neron tarkka ikäkin on arvoitus. Sen verran osaan sanoa, että kissa on aikuinen eikä siinä mitään erityisiä ikääntymisen merkkejäkään vielä näy. Villin ja leikkisän luonteen perusteella voisi arvioida, että Nero on vielä aika nuori aikuinen. 

Nero on luonteeltaan villi ja leikkisä, mutta ihmisystävällinen. Kaikki uudet ihmiset ja oudot äänet pelottavat aluksi, mutta varsinkin ihmisiin se tottuu nopeasti ja on jo pian kehräämässä ja puskemassa kaikkia. Nero tosiaan kehrää lähes tauotta ja puskee paljon. Välillä tosin puskeminenkin muuttaa leikiksi. Vihaisesti ja lujaa Nero ei onneksi leikkiessäänkään pure tai raavi. Vahinkoraapaisuja tietenkin tulee, niin kuin kaikkien kissojen kanssa. Kehräämisen lisäksi Nero juttelee maukumalla ja kurinalla ja purinalla paljon, varsinkin ruokaa odotellessa...




Nero ei selvästikään ollut tottunut asumaan kerrostalossa, mutta tottui asuntooni nopeasti. Aluksi rappukäytävästä kuuluvat äänet pelotti, mutta nyt kissa säikkyy enää erityisen kovia kolahduksia ja pamahduksia. Hissi on vieläkin aika hirvittävä asia, mutta enää sielläkään ei tarvitse kovin rajusti täristä. Nero pyytää usein ovella ulos, mutta kun sen vie valjaissa ulos, vaatii se heti takaisin sisään. Enää ei edes auta, että kissan kantaa kauemmas, vaan se osaa jo kipitellä heti takaisin kotiovelle. Ulkoillessaan Nerolla on muuten päällä vaaleanpunaiset, pääkallokuvioiset valjaat :) Pari kertaa ulkoillessa on törmätty koiriinkin, mutta mitään isompaa hätää ei ole onneksi ollut, vaan pieni murina minun sylistä käsin on riittänyt.


Nukkumistyylinäyte 1


Nero nukkuu yöt välillä minun sängyssäni ja välillä sohvalla/pöydällä/lattialla loikoillen. Suurin vaiva Nerosta onkin öisin, sillä se tykkää nukkua päälläni. Samalla tietenkin pitää kehrätä mahdollisimman äänekkäästi ja kosketella tassuilla naamaani. Olen yrittänyt totuttaa Neroa nukkumaan mieluummin vieressäni kuin päälläni...vaihtelevalla menestyksellä. Nukkuvaa Neroa on kuitenkin aina ilo seurata sillä tyypillisin asento on selällään tassut kohti kattoa :) Toinen aika milloin Nero häiritsee on aamulla, minun meikatessani. Silloin Nero aina kaipaa erityisesti huomiota ja joko kiipeilee keittiön kielletylle pöydälle tai tulee metsästämään meikkisiveltimiä ja topsejani.


Nukkumistyylinäyte 2


Nero on melko riesa kissaksi, mutta en tosiaan varmaan enää osaisi olla ilmankaan sitä. Kaikki kissanomistajat varmaan pystyvät samastumaan siihen, että omaa kissaa ei vaihtaisi mihinkään, olisi se kuinka villi tahansa. Nero on kuitenkin perusluonteeltaan kiltti eikä koskaan vihainen. Kukapa tuollaista persoonallista, kehräävää villikissaa voisi vastustaa <3

p.s. Mustaa kissaa on muuten aika *piip*mäistä kuvata...


Postauksen kissa ostettu itse ja mielipiteet siitä omia. En tee kissalla eläinkokeita ;)

10 kommenttia :

  1. Pitäis tulla joskus moikkaamaan Neroa. Meijän pampulat ei vissiin ikinä oo silittänu kissaa :D
    En ainakaan muista että olis.
    Mustaa koiraa on myös tosi kiva kuvata, ihan sama mitä tekee, niin näkyy vaan musta läntti ja kaks silmää :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, voisitte kyllä tulla joskus käymään. Määhän oon kyllä yleensä illat ja viikonloput ihan kotona, nii ilmottelepas joskus ku teille sopis tulla :) Nero on kyllä tosiaan ihan lapsiystävällinen, ei meijän H:n ipanoita pelänny yhtään ja naapuruston ipanatki pihalla sai silitellä ihan rauhassa.

      Mää meinaan aina saaha Nerosta vaan epätarkkoja kuvia tai sitte jos salamalla kuvaa, niin se kiiltää niin paljo, että näyttää ihan omituiselta :)

      Poista
  2. Hahhaha nauroin niin paljon tolle viimeiselle lauseelle :D

    Mullakin on opintoaika venymässä seitsemään vuoteen. Kamalaa :( Ahdistaa ajatuskin jostain gradusta ja kun samaan aikaan teen koko ajan töitä ja yritän säästää omaan asuntoon... Opintoja on suoritettavana vielä ihan kiitettävä määrä ja stressiä sen kuin kertyy.

    Tsemppiä sulle hurjasti gradun kanssa! En voi kuvitellakaan kuinka rankkaa sen tekeminen on, mutta tsemppiä silti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli pakko laittaa sinne loppuun se :D

      Töissä käyminen ja gradu on kyllä aika kamala yhdistelmä, huomasin sen itse viime kevään ja syksyn välillä. Ei tullut sillon juuri mitään gradun eteen tehtyä. Gadun kanssa kannattaa vaan yrittää järjestää se tietty aika millon aina tekee sitä ja keskittyy niihin muihin asioihin sitten niille varatulla ajalla.
      Ja mun paras neuvo gradun tekoon on, että kun kerran aloittaa, niin tekee sitä säännöllisesti eikä pidä tuollaisia kuukausien taukoja niin kuin minä :) Itse oon suurimman osan työtä tehnyt lopulta viime syksyn ja tämän kevään aikana.

      Kiitoksia tsemppauksista! Loppusuoralla jo onneksi ollaan, tänään aloin jo viimeistä lukua kirjoittamaan :)

      Poista
  3. Nero sopis hyvin kaverix minun Myssylle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myssy on ihana, piti käydä katseleen kuvia sun blogista :) Pitää sun blogiin muutenkin tutustua paremmin kunhan nämä gradukiireet helpottaa!

      Poista
  4. Voimia gradun tekoon! Itsellä on vielä kirkkaana mielessä miten tuskaa oli vääntää opinnäytetyötä, ja se oli AMK:ssa suppeampi kuin yliopiston gradu. Vaikka taisi siitä melkein 100 sivua tulla, mutta mulla oli työpari. Tuo on tosi stressaavaa aikaa elämässä..

    Ihana Nero! Ihan on samanvärinen kuin minun Synkkä-kissani. Nukkumisasentokin on sama! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana nimi sun kissalla!

      Kiitokset sinnekin tsemppauksista. Mulla on tulossa gradusta n. 60 sivua puhdasta tekstiä, liitteet ja bibliografiat yms. siihen päälle. Mulla ei siis kaikkein laajin gradu noin tekstimäärältään oo, kun meillä monet tekee reilusti yli 100 -sivuisia. Hommaa on kuitenkin riittäny ja kaikenmaailman varianssianalyyseihin ja t -testeihin on kyllä meinannut välillä hermot mennä...ei humanisti tuollaisista meinaa ymmärtää :) Onneksi tosiaan jo loppusuoralla ja varsinaisesti vain yksi asia gradun lsäksi enää opinnoista suorittamatta!

      Poista
  5. Tsemppiä gradun kanssa! Ihana kissa ja nimi! Meidän mustavalkoinen kissa sopii meidän sisustukseen (siis kissaa ei ole ostettu sisustuksen mukaan, silloin ei vielä ollut kaikki mustavalkoista), mutta valitettavast musta tuntuu että se karistaa vain valkoisia karvoja meidän mustille vaatteille. Sen nimi on Pullukka (tai Pulli), sopii nimeensä :D

    VastaaPoista
  6. Kiitos :)

    Nero jättää joka paikkaan ihanaa harmahtavaa aluskarvaa...imuroidessa vois karvoista koota varmaan pari uutta kissaa ja imuroin kuitenkin vähintään kerran viikossa. Mustat kissat sopii onneksi kaikkiin sisutuksiin ;)

    Neron ois mulle tullessaan voinut nimetä pullukaksi, oli aika pyöreä, kun oli muutaman viikon löytöeläinkodin häkissä löhöillyt.

    VastaaPoista